Asiantuntija-alustukset

Kimmon alustus/yhteenveto ammatillisen koulutuksen kehityksestä.

1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa muutamia käsityöläiskouluja lähinnä sunnuntaisin järjestettiin oppipojille ja kisälleille.
1920 ja 1930-luvuilla ammatillinen koulutus hajanaista. 1020-luvulla asetus ammatillisesta koulutuksesta, käsityöläiskoulut ammattikouluiksi. Järjestettiin ammattiin valmistavaa koulutusta jonka pohjana oli kansakoulu. Seuraavia aineita painotettiin 1930-luvulla, ammattioppi, ammattilaskento, äidinkieli, ammattiterveystieto, kansalaistieto sekä työpajat käytännön ammattitaitojen opiskelussa. Myös yksityiset yritykset perustivat oppilaitoksia, joiden taustalla oli laatu ja poliittiset syyt.
1940-luvulla todettiin tärkeiksi ammatillisen osaamisen olevan osana kansalaisen sivistystä ja tavoitteeksi yhtenäiskoulu ja ammatillinen oppivelvollisuus. Tästä tuli ammattikasvatuksen kehittämissuunnitelma vuonna 1947.
Kuntia velvoitettiin perustamaan oppilaitoksia. Ammattikasvatusneuvoston toiminta tehostui mm. sotakorvausten hoitamiseen liittyvien menetelmien ja ammattiosaamisen kehityksen eteenpäinviemisen johdosta.
1950-luvulla laki ammattioppilaitoksen perustamisesta kuntaan, jossa yli 20 000 asukasta.
Hämeenlinnan ammattikoulujen opettajaopisto ja Suomen liikemiesten kauppaopisto – kauppaopettajien koulutus alkoi.
1960 ja 1970-luvuilla teollistuminen ja kaupungistuminen yhdistivät suuret ikäluokat ammattikouluikään. Ammattikasvatushallitus ja keskiasteen koulu-uudistus rakennettiin 1960-luvulla. Peruskoulu uudistus 1970-luvun vaihteessa edelleenkin puhuttaa.
1980-luvulla laki ammatillisista oppilaitoksista mahdollisti ammatillista väylää pitkin jatko-opintoihin ja tavoitteet myös yrittäjäkasvatukselle ja kasvatukselle. Ammatillisessa koulutuksessa otettiin huomioon myös työvoiman tarve, koulutuksen laatu ja tuloksellisuus.
1990 luvulla tuotiin esille tuloskeskeinen koulutuspolitiikka tarkoittaen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulun synty perustui ammatillisen korkea-asteen ja opistoasteen pohjalle. Tähän liittyi laadun parantaminen, vaihtoehto ylioppilaille ja reagointi työelämän muutoksiin.
Ammatillinen opettajakoulutus keskittyi viiteen opettajakorkeakoulun yhteyteen.