Comments on: Lukupiiri, Väärälän artikkeli http://timper07.edublogs.org/2007/11/24/lukupiiri-vaaralan-artikkeli/ Verkkopainotteinen opiskelumuoto Mon, 28 Jan 2008 13:07:42 -0500 http://wordpress.org/?v=2.8.2 hourly 1 By: Markku http://timper07.edublogs.org/2007/11/24/lukupiiri-vaaralan-artikkeli/comment-page-1/#comment-7 Markku Sun, 25 Nov 2007 08:32:00 +0000 http://timper07.edublogs.org/2007/11/24/lukupiiri-vaaralan-artikkeli/#comment-7 Työn kehityksen seuraaminen jäsentää hyvin koulutuspolitiikan muutoksia ja ammatillisen koulutuksen rakenteita. Tosin suomalaiset siirtyivät 1970-luvulla hyvin nopeasti suoraan agraaritöistä palvelutöihin. Lähes puoli miljoonaa ihmistä muutti muutamien kaupunkien pakolaiskeskuksiin. Työn muutokset näkyvät kaikkialla muuallakin; kulttuurissa, politiikassa, yhdistystoiminnassa, perhesuhteissa, vapaa-ajassa jne. Lähes kaikilla elämän alueilla työ on ollut muutosta aikaansaava ja suuntaa ohjaava tekijä. Työtä puolestaan ohjaa hyödykkeitä tuottavan talouden vaatimukset. Tällainen talous on katsottu olevan hyvinvoinnin perusta. Ja hyvinvointia kaikki halajavat. Tälle on kaikki muu toiminta alisteista. Viime vuosikymmenen aikana ovat kuitenkin ympäristöasiat nousseet yhdeksi hyvinvointia luovaksi tekijäksi, johon talouskin on jossain määrin sopeutumassa. Tämä muuttaa varmaan työtä niin, että siihen on reagoitava. Koska ammatillisen koulutuksen tehtävänä on kasvattaa lain mukaan (5§) hyviä ammattilaisia, hyviä ihmisiä ja hyviä yhteiskunnan jäseniä, on näitä muutoksia pyrittävä ennakoimaan ja tuomaan mukaan opetukseen. Materiaalia ja keskustelukumppaneita löytyy oman käsityksen hahmottamista varten. Miten tätä muutosta ohjataan ja viestitetään oppilaille. Kateederilta vakuuttelu ja opasta ei onnistu. Paras tapa on rakentaa sellainen oppimisympäristö, jossa perusasioiden opetus/oppiminen on vaivatonta ja oppilailla on mahdollisuus kyseenalaistaa, selvitellä, ratkaista ja vaikuttaa. Tämä on harvoin mahdollista yhden opettajan yhden jakson tunneilla, mutta pieniä tekoja voi tehdä. Oppimisympäristön rakentaminen on ops-kysymys, johon pitää saada mukaan oppilaitoksen johto ja monet kollegat. Homman toteuttaminen on vaikeaa muttei mahdotonta. Omien opettajakokemuksieni komeimmat hetket olen kokenut tällaisessa ympäristössä yhdessä kollegojen kanssa opettaen ja ohjaten. On se yrittämisen väärtti. Työn kehityksen seuraaminen jäsentää hyvin koulutuspolitiikan muutoksia ja ammatillisen koulutuksen rakenteita. Tosin suomalaiset siirtyivät 1970-luvulla hyvin nopeasti suoraan agraaritöistä palvelutöihin. Lähes puoli miljoonaa ihmistä muutti muutamien kaupunkien pakolaiskeskuksiin. Työn muutokset näkyvät kaikkialla muuallakin; kulttuurissa, politiikassa, yhdistystoiminnassa, perhesuhteissa, vapaa-ajassa jne. Lähes kaikilla elämän alueilla työ on ollut muutosta aikaansaava ja suuntaa ohjaava tekijä. Työtä puolestaan ohjaa hyödykkeitä tuottavan talouden vaatimukset. Tällainen talous on katsottu olevan hyvinvoinnin perusta. Ja hyvinvointia kaikki halajavat. Tälle on kaikki muu toiminta alisteista.
Viime vuosikymmenen aikana ovat kuitenkin ympäristöasiat nousseet yhdeksi hyvinvointia luovaksi tekijäksi, johon talouskin on jossain määrin sopeutumassa. Tämä muuttaa varmaan työtä niin, että siihen on reagoitava.
Koska ammatillisen koulutuksen tehtävänä on kasvattaa lain mukaan (5§) hyviä ammattilaisia, hyviä ihmisiä ja hyviä yhteiskunnan jäseniä, on näitä muutoksia pyrittävä ennakoimaan ja tuomaan mukaan opetukseen. Materiaalia ja keskustelukumppaneita löytyy oman käsityksen hahmottamista varten.
Miten tätä muutosta ohjataan ja viestitetään oppilaille. Kateederilta vakuuttelu ja opasta ei onnistu. Paras tapa on rakentaa sellainen oppimisympäristö, jossa perusasioiden opetus/oppiminen on vaivatonta ja oppilailla on mahdollisuus kyseenalaistaa, selvitellä, ratkaista ja vaikuttaa. Tämä on harvoin mahdollista yhden opettajan yhden jakson tunneilla, mutta pieniä tekoja voi tehdä. Oppimisympäristön rakentaminen on ops-kysymys, johon pitää saada mukaan oppilaitoksen johto ja monet kollegat. Homman toteuttaminen on vaikeaa muttei mahdotonta. Omien opettajakokemuksieni komeimmat hetket olen kokenut tällaisessa ympäristössä yhdessä kollegojen kanssa opettaen ja ohjaten. On se yrittämisen väärtti.

]]> By: irmeli http://timper07.edublogs.org/2007/11/24/lukupiiri-vaaralan-artikkeli/comment-page-1/#comment-6 irmeli Sat, 24 Nov 2007 10:02:36 +0000 http://timper07.edublogs.org/2007/11/24/lukupiiri-vaaralan-artikkeli/#comment-6 <i>"Miten tänä päivä määritellään pätevä, kykenevä, alansa hallitseva, kompetentti, hakukelpoinen, kyvykäs, taidokas, ammattilainen, tietyt kelpoisuudet täyttävä? Tuntuu siltä, että jo pelkkiä sanoja tarkastellessa täytyy omata jonkinlainen pätevyys, että voi edes tulkita niiden merkitystä."</i> Tuo kohta sai minut nauramaan! Niinhän se on, että kohta pitää käydä kurssi, että tietää, mihin kelpaa. Kerrot, miten itse huomasit asiakaspalvelun tärkeyden ensimmäisessä työpaikassasi. Ja niinhän se on, että ammattilaisella tosiaan pitää olla paljon muutakin osaamista kuin vasaranheilutustaitoa. Esimerkkejä parilta viime päivältä: Taloyhtiön hallituksen kokouksessa: - <i>"Tämä uusi huoltomies on tosi hyvä. Entiselle ei ikinä uskaltanut soittaa, kun se aina karju, että nyt on kiire. Tämä kuuntelee ja puhuu kuin ihmiselle!"</i> Rautakaupassa: - <i>"Anteeksi, sinä et taida olla henkilökuntaa, mutta näytät kyllä siltä, että osaisit auttaa. Kun siis haen tän näköisiä kiinnikkeitä, mutta kun niitä ei ole, niin olisiko nämä korvaavia? Kun tarkoitus olisi kiinnittää keittiökaappeja Gyprock-seinään."</i> Ja tähän se upea ammattilainen antoi seikkaperäisen vastauksen ja neuvot, miten hän vastaavassa tilanteessa itse toimisi! Jos minulla olisi ollut esim. omakotitalotyömaa suunnitelmissa, olisin saman tien kysynyt, milloin tyypillä on aikaa lähteä urakoimaan. (ja jos olisin ollut 25 vuotta nuorempi ja naimaton, olisin alkanut flirttailla, substanssiosaamisen ja vuorovaikutusosaamisen lisäksi auttajani oli myös ulkomuodollisesti varsin kelpoinen!) “Miten tänä päivä määritellään pätevä, kykenevä, alansa hallitseva, kompetentti, hakukelpoinen, kyvykäs, taidokas, ammattilainen, tietyt kelpoisuudet täyttävä? Tuntuu siltä, että jo pelkkiä sanoja tarkastellessa täytyy omata jonkinlainen pätevyys, että voi edes tulkita niiden merkitystä.”

Tuo kohta sai minut nauramaan! Niinhän se on, että kohta pitää käydä kurssi, että tietää, mihin kelpaa.

Kerrot, miten itse huomasit asiakaspalvelun tärkeyden ensimmäisessä työpaikassasi. Ja niinhän se on, että ammattilaisella tosiaan pitää olla paljon muutakin osaamista kuin vasaranheilutustaitoa. Esimerkkejä parilta viime päivältä:

Taloyhtiön hallituksen kokouksessa:
- “Tämä uusi huoltomies on tosi hyvä. Entiselle ei ikinä uskaltanut soittaa, kun se aina karju, että nyt on kiire. Tämä kuuntelee ja puhuu kuin ihmiselle!”

Rautakaupassa:
- “Anteeksi, sinä et taida olla henkilökuntaa, mutta näytät kyllä siltä, että osaisit auttaa. Kun siis haen tän näköisiä kiinnikkeitä, mutta kun niitä ei ole, niin olisiko nämä korvaavia? Kun tarkoitus olisi kiinnittää keittiökaappeja Gyprock-seinään.”

Ja tähän se upea ammattilainen antoi seikkaperäisen vastauksen ja neuvot, miten hän vastaavassa tilanteessa itse toimisi!

Jos minulla olisi ollut esim. omakotitalotyömaa suunnitelmissa, olisin saman tien kysynyt, milloin tyypillä on aikaa lähteä urakoimaan. (ja jos olisin ollut 25 vuotta nuorempi ja naimaton, olisin alkanut flirttailla, substanssiosaamisen ja vuorovaikutusosaamisen lisäksi auttajani oli myös ulkomuodollisesti varsin kelpoinen!)

]]>